Tämä elokuun 20. päivä on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Olin 19.–20. päivä elokuuta päivystäjänä. Kun aamulla heräsin klo 05.55 ja panin radion auki, alkoi kuulua hiljaista musikkia, joka oli poikkeavaa muusta musiikista. Musiikki oli hiljaista surumusiikkia, kunnes radiosta kuului ”hyvää huomenta”. Mitään muuta ei kuulunut.
Lopulta uutistenlukija alkoi lukea uutisia. Viime yönä olivat Varsovan liiton joukot miehittäneet Tšekkoslovakia tärkeimmät kohteet. Ensimmäinen reaktioni oli katsoa ikkunasta ulos: mitään ei näkynyt.
Kyllä se säväytti ja kantahenkilökunnan lomat peruutettiin. Myös vartiopäällikkö Vienolan loma. Pojat eivät tahtoneet uskoa uutista. Kun uutisia tuli tiheään, niin sitten vasta pojat uskoivat minua. Tämä sekoitti normaalin päiväjärjestyksen ja alettiin suunnitella toimintaa, jos tilanne olisi vaatinut ryhtyä toimenpiteisiin.
Kuuntelua lisättiin ja kylävartioilla oli jatkuva tornitähystys ja kuuntelu. Nukuimme varusteet päällä ja reput pakattuina 3 viikkoa. Paineet olivat kovat.
Sitten alkoi tilanne ja paine hiljaa laueta – ja päästiin normaaliin päiväjärjestykseen.
Pekka Kimolin
Sissikompania, Lapin Rajavartiosto, 1965–1966
Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokilta ry 