Rajajääkärikomppaniat muodostettiin liikekannallepanossa kesällä 1941. Niihin kuului rajavartiostojen kantahenkilöstöä ja rajakuntien reserviläisiä. Kaikkiaan niissä palveli 40 000 rajasoturia. Sotahistorioitsija Pertti Kilkki tarkastelee historiikissaan rajajääkärijoukkojen toimintaa jatkosodassa.
Eversti Pertti Kilkin teos ”Hangosta Petsamoon – Rajajääkärijoukot sodassa 1941–1944” tarjoaa tuhdin katsauksen rajajoukkojen toimintaan jatkosodan aikana. Kirjassa käsitellään monipuolisesti rajajoukkojen toimintaa sodassa ja se kuljettaa lukijan uuden sodan valmisteluista hyökkäykseen ja puolustukseen sekä torjuntavoittoon.
Kirja huomioi eri raja-alueiden ominaispiirteet ja kertoo tarkasti eri rajajääkärikomppanioiden toiminnasta. Kirjassa on runsaasti kuvitusta ja karttoja sekä lainauksia taistelukertomuksista, mikä tekee lukukokemuksesta eläväisen ja auttaa lukijaa hahmottamaan tapahtumia paremmin.
Uuden sodan kynnyksellä tuli jälleen esiin se, että rajajoukot ottavat luonteensa mukaisesti vastaan ensimmäiset iskut ja toimimaan suojajoukkoina.
Talvisodasta opitut asiat otettiin huomioon. Rajajoukkojen toimintatavat olivat osoittautuneet yleisesti ottaen oikeiksi ja tehokkaiksi.
Rajajoukoille ominaista oli kurinalaisuus ja yhteishenki. Kirjassa käsitellään myös rajajoukkojen muutoksia asemasodan aikana, kun miehistön enemmistö muodostui muualta kuin rajakunnista. Miehistölle myönnetty jääkärin arvo ja palkitsemiset vahvistivat yhteenkuuluvuutta ja rajahenkeä kotikunnasta riippumatta.
Kirjan lopussa huomioidaan myös Moskovan välirauhansopimuksen jälkeiset tapahtumat ja rajajoukkojen kotiuttaminen. Kirjassa ei pureuduta syvälle yksittäisiin aiheisiin, mutta se tarjoaa erinomaisen kuvan rajajoukkojen toiminnasta ja tuo esiin niiden merkityksen sodassa.
”Hangosta Petsamoon – Rajajääkärijoukot sodassa 1941–1944” on helppolukuinen ja suositeltava kirja kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Suomen rajajoukkojen toiminnasta jatkosodan aikana. Kirja tarjoaa mielenkiintoisia yksityiskohtia rajasoturien elämästä sodan aikana.
Sotakoiriakaan ei ole unohdettu. Jatkosotaan osallistui 500 sotakoiraa, joista puolet kuului rajajoukkoihin. Rajakoirat ovat edelleen tärkeä osa Rajavartiolaitosta.
Viimeinen viesti Rajajääkäriprikaatista III armeijan esikunnalle lähetettiin 30.11.1944:
”Kaikkien yksiköiden ja niiden kotiuttamiseen oikeutetun henkilöstön kotiuttaminen ja hajoittaminen on suoritettu loppuun. 1.12.44 rajavastuu Rj.Pr:lta siirtyy rajavartiostolle.”
Rajajääkärit olivat valmiit aloittamaan uuden elämän sodan jälkeen.
Mutta heidän perintönsä ei unohtunut. Rajajoukkojen taistelijoiden muistoa vaalitaan edelleen, ja heidän rohkeutensa ja uhrautuvaisuutensa muistetaan. Muun muassa rajakillat ja Imatran Rajamuseo vaalivat rajajoukkojen perintöä.
Jani Timonen
Killan hallituksen jäsen
Helsinki, Tampere, Lieksa – ja Onttola
Pääkuva rajajoukkojen hyökkäyksestä Pertjärvellä 17.4.1942.
Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokilta ry 