Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli geopoliittisesti tärkeä paikka ja maan poliittinen suuntautuminen herätti paljon keskustelua. Miltä näytti Rajalla Naton perustamisvuonna 1949?
Keväällä 2023 Suomi liittyi Natoon, joka on yksi maailman vanhimmista ja merkittävimmistä sotilaallisista liittoumista. Sen tarkoituksena on suojella jäsenmaita ulkoisilta uhkilta ja edistää turvallisuutta. Liiton perustaminen vuonna 1949 oli vastaus Neuvostoliiton laajentumispyrkimyksiin ja sen aiheuttamaan uhkaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen talous oli heikossa kunnossa, mikä vaikutti myös Rajavartiolaitoksen toimintaan. Karl-August Fagerholmin (1901–1984) hallituksen ehdottamat muutokset meno- ja tuloarvioon vuonna 1949 johtivat rajavartiolaitoksen resurssien vähentämiseen. Rajavartiolaitoksen henkilöstöä supistettiin sadoilla ihmisillä.
Mannerheim-ristin ritari A. A. Puroma (1895–1987) nimitettiin Rajavartiostojen päälliköksi vuonna 1949. Puroma työskenteli tehtävässä vuoteen 1956 saakka, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Puroman jänkäjääkärit käyttivät hänestä nimeä Reikärauta-Puroma.
Rajavartiolaitosta alettiin organisoida uudelleen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa rajavartiokoulu 1 ja 2 yhdistettiin heinäkuussa 1949 Lieksassa toimivaksi rajajääkärikouluksi, joka siirtyi samalla Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisuuteen.
Koulutuksen painopiste siirtyi vahvemmin rajapalveluun ja sen suorittaminen edellytti erikoismääräysten, asetusten ja yleisten menettelytapojen hallitsemista.
Rajavartioasemia perustettiin ympäri maata. Perustaminen oli nopeaa ja monesti majoituttiin aluksi väliaikaisissa kasarmirakennuksissa. Näin tapahtui esimerkiksi Kiteen Valkeavaarassa, jossa väliaikainen kasarmi muutettiin suojaksi, kun varsinainen rajavartioasema valmistui vuonna 1949. Myös huviveneily merellä lisääntyi nopeasti, mikä näkyi Merivartioston toiminnassa.
Kirjassa ”Sata vuotta rajasissien historiaa” (Pulju 2019) kerrotaan, että kiinnostus sissikoulutukseen alkoi lisääntyä ja oppia haettiin tutkimalla sissien ja vastarintaliikkeiden toimintaa esimerkiksi Jugoslaviassa, Indokiinassa ja Algeriassa.
Sodanjälkeinen aika oli epävarmaa. Rajakenraali Erkki Raappana (1893–1962) pidätettiin epäiltynä asekätkennästä helmikuussa 1947. Korkeimman oikeuden viimeinen tuomio annettiin maaliskuussa 1949. Samana keväänä Raappanan terveys petti osaltaan kovan vastuun ja asekätkentäjutun aiheuttamasta rasituksesta. Tasavallan presidentti vapautti Raappanan palveluksesta ja hän siirtyi reserviin 5. toukokuuta 1949. Rajaperinteelle Raappanan vaikutus on ollut mittaamattoman arvokas ja kesäloman matkakohdetta valittaessa Rajakenraalin maja Ilomantsissa on aina hyvä vaihtoehto.
Maaliskuussa 1949 syntyi Raja- ja Merivartiojoukkojen Perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Martti Kukkonen. Hän kasvoi Leminahon rajavartioasemalla ja teki pitkän uran Rajavartiolaitoksen palveluksessa.
Olipa vuosi 1949 siitäkin merkittävä, että Rajan karhutunnus alkoi saada muotonsa.
Tunnuksen hahmotteli taiteilija Aarno Karimo. Myöhemmin karhunpäätunnusta viilattiin lisää ja Olavi Kieli suunnitteli uuden version vuonna 1969.
Jani Timonen
Killan hallituksen jäsen
Helsinki, Tampere, Lieksa – ja Onttola
Pääkuva Rajavartiolaitoksen 30-vuotisjuhlasta vuonna 1949 (Finna)
Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokilta ry 