Suomen historia ja geopoliittinen asema ovat luoneet erityisen kulttuurin ja perinteen rajajoukkojen keskuudessa. ”Rajahenki” kuvaa tätä ainutlaatuista perinnettä. Mutta mitä rajahenki oikeastaan tarkoittaa, ja kuinka se kehittyy?
”Rajahengellä” viitataan usein yhteisölliseen voimaan, joka syntyy kohdatuista haasteista, yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä tarkoituksesta. Rajahenki heijastaa rajajoukkojen syvää ymmärrystä tehtävästään sekä yhteistä ymmärrystä rajan merkityksestä Suomen turvallisuudelle.
Olli Partanen, sotatieteiden maisterikurssilta, selvitti ryhmähengen olemusta gradussaan vuonna 2020. Hänen työnsä kautta saamme ymmärrystä siitä, kuinka ryhmähenki muodostuu ja miten se vaikuttaa varusmiesten kokemuksiin ja näkemyksiin.
Gradussaan Partanen käsittelee ryhmähenkeä ja ryhmäkiinteyttä. Ryhmähengen syntyminen kertoo paljon myös rajahengestä. Johtamisella ja johtajilla on merkittävä rooli ryhmähengen muodostumisessa, mutta siihen vaikuttavat vahvasti myös varusmiesten keskinäiset välit. Jokainen organisaatio voi oppia rajahengestä sen, miten yhteishenkeä luodaan ja ylläpidetään.
Rajavartiolaitoksen palveluksessa varusmiehet kohtaavat haasteita, jotka liittyvät muun muassa fyysiseen ja taktiseen harjoitteluun. Samalla heidät otetaan osaksi vahvaa ja tiivistä yhteisöä. Yhteisö muodostuu yhdessä koetuista haasteista, jaetusta vapaa-ajasta ja ystävyydestä luoden poikkeuksellisen ryhmähengen.
Varusmiehet kertoivat, että hyvä ryhmähenki tehostaa ryhmän yhteistoimintaa ja vahvistaa sosiaalisia suhteita.
”Varusmiesten yhdessä kokemat raskaat koettelemukset ja muiden auttaminen nousivat analyyseissä tärkeimmiksi hyvää ryhmähenkeä rakentaviksi tekijöiksi.
Olli Partanen (2020)
Ryhmähenkeä heikentäviä tekijöitä varusmiesten kertomuksissa olivat muun muassa yksittäisten henkilöiden kielteinen käyttäytyminen, kuten oman edun tavoittelu ja itsekkyys, kielteinen sosiaalinen kanssakäyminen, ryhmän epäselvät johtosuhteet ja aselajialiupseerien epäselvät roolit.
Partasen tutkimuksesta selviää, että ryhmähenki ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa työtä, ymmärrystä ja tukea sekä yksilöltä että yhteisöltä. Ryhmähenki ilmentää ryhmän yhteistä tunnetilaa ja jäsenten välistä yhteenkuuluvuutta.
Rajavartiolaitoksen varusmiesyksiköiden kokemukset ryhmähengestä osoittavat, kuinka yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus ja yhteinen tarkoitus luovat kulttuuria ja perinteitä, jotka ylittävät yksilön tai tehtävän.
Rajahenki on seurausta useista tekijöistä. Haasteiden kohtaaminen, yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteisen tarkoituksen jakaminen ovat rajahengen pilareita.
Ei ole epäilystäkään siitä, että rajahenki on ja tulee olemaan merkittävässä roolissa rajajoukkojen keskuudessa. Rajahenki ei kuitenkaan ole pysähtynyt asia, vaan se kehittyy ja muuttuu ajan myötä.
Rajahenki onkin rajajoukkojen ydintä ja se vie rajajoukkoja eteenpäin nyt ja tulevaisuudessa.
Jani Timonen
Killan hallituksen jäsen
Helsinki, Tampere, Lieksa – ja Onttola
Tampereen Seudun Raja- ja Merivartiokilta ry 